lauantai 31. elokuuta 2013

Venetsialainen yö


Pohjanmaalla kun ollaan, niin aina elokuun viimeinen viikonloppu täällä vietetään Huvilakauden päättäjäisiä (Villa avslutning på svenska) eli Venetsialaista yötä.

Perinteeseen kuuluu viettää viimeinen kesäinen viikonloppu huvilallaan ja valaista rannat ja piha iloisen värikkäillä lyhdyillä, valoilla ja kynttilöillä.

Sitten syödään hyvin ja nostetaan maljoja menneelle kesälle ja uuden kesän odotukselle!

Puolen yön paikkella ammutaan raketteja elokuun yön pimeälle taivaalle. Paitsi tänä vuonna kun on kuivuuden takia palovaara, niin raketteja ei saa ampua...



Tässä tulee raportti meidän Venetsialaisesta yöstä!


Menu

rapuja
paahtoleipää, voilla ja tillisilpulla
tyrnisnapsi

avocadopasta
kuohujuoma

suklaafondant vadelmilla ja jäätelöpallolla


Iltaan valmistautuminen alkaa jo edellisenä päivänä kun kaupasta ostetut pakasteravut laitetaan freesaantumaan uuteen mausteliemeen. Siinä ne saavat muhia yön yli.

Pakasterapujen sulatus

1 kg pakasterapuja, mieluusti mahdollisimman suuria
3 l vettä
2 dl olutta
3 rkl merisuolaa
2 sokeripalaa
tuoretta kruunutilliä

Pakasteravut ovat syöntivalmiita heti sulatuksen jälkeen, mutta niiden aromi virkistyy, jos elvytät ne tuoreessa mausteliemessä.

Sekoita vesi,olut, suola ja sokeri kattilassa. Kiehauta liemi ja lisää kruunutilli. Anna hautua viitisen minuuttia ja jäähdytä liemi haaleaksi.

Poista tilli.Pane ravut kohmeisina suoraan pakkauksesta haaleaan liemeen ja peitä vielä halutessasi tillikerroksella.Siirrä astia kylmään ja anna rapujen sulaa ja maustua vuorokauden verran.



Esivalmisteluihin kuuluu myös tyrnisnapsin valmistus kylmään.

Tyrnisnapsi

puolet tyrnituoremehua
puolet kossua

Sekoita ja laita jääkaappiin tai pakastimeen jäähtymään kunnolla. Tarjotaan kylmänä.

Jos sokeriton tyrnimehu tuntuu liian rajulta, niin makua voi hieman pehmittää lisäämällä sokeria. Liota noin puoli desiä sokeria neljännesdesiin vettä. Sekoittele, että sokeri sulaa. Lisää sulanut sokeri pulloon ja ravistele hieman, että sokeri sekoittuu mehuun ja alkoholiin. Laita kylmään.

 


Avokadopasta neljälle (Alexander ja Hanna Gullichsenin kirjasta Safkaa, parempaa arkiruokaa)

1 valkosipulinkynsi
1/2 chiliä (poista siemenet)
1 limetti
2 kypsää avocadoa
suolaa
mustapippuria
n. 0,5 dl oliiviöljyä
kourallinen basilikaa
kourallinen lehtipersiljaa
30 g (1 dl) raastettua pecorinoa
30 g (1dl) raastettua parmesania
400-500 g spagetti (me käytimme täysjyväversiota)

Voit tehdä kastikkeen suoraan tarjoilukulhoon, jossa kannat pastan pöytään. Pilko valkosipuli ja chili, laita ne kulhoon. Halkaise avocadot ja poista niistä kivet. Kuutioi avocado kuoressaan ja kaiverra sisus ruokalusikan avulla kulhoon.

Hienonna yrtit ja raasta juustot. Lisää suola, pippuri, oliiviöljy, hienonnetut yrtit, sekä pecorino- ja parmesaaniraaste.

Pistä homma sekaisin lusikan avulla, maista. Kastikkeessa tulee olla tarpeeksi suolaa, muuten lopputulos on mauton.

Keitä spagetti al dente hyvin suolatussa vedessä, ota talteen vajaa desi keitinvettä. Valuta pasta lävikössä.

Lorauta osa keitinvedestä kastikkeen sekaan, ja pyörittele spagetti kastikkeen kimppuun. Raasta päälle parmesaania ja rouhi myllystä mustapippuria. Tarjoile heti.



Ja jälkiruuaksi ihanaa suklaata...

Suklaafondant (Fondant de chocolat) - Maku-resepti
7 kpl

125 g tummaa suklaata (70 %)
125 g voita
3 kpl munaa
2 kpl keltuaista
3/4 dl sokeria
3 1/2 rkl vehnäjauhoja
2 tl vaniljasokeria

Lisäksi
2 dl kuohukermaa (vaahdotettuna)
tai vaniljajäätelöä
2 dl vadelmia

Mittaa suklaa ja voi pinnoitettuun kattilaan. Kuumenna miedolla lämmöllä koko ajan sekoitellen, kunnes suklaa on liuennut. Siirrä sivuun.

Vatkaa munat, keltuaiset ja sokeri sähkövatkaimella kuohkeaksi vaaleaksi vaahdoksi.

Kääntele vähän jäähtynyt suklaa-voiseos varovasti munaseokseen. Siivilöi jauhot ja vaniljasokeri taikinaan ja sekoita.

Jaa taikina voideltuihin suorareunaisiin annosvuokiin (vetoisuus 1 1/2 dl, Ø 6 cm). Täytä vuoat 3/4 tilavuudesta ja pidä peitettyinä jääkaapissa vähintään 8 tuntia.

Kuumenna uuni 200 asteeseen ja paista fondantteja noin 12 minuuttia.

Jotta saat paistoajan mitoitettua sopivaksi, käytä taikina-annoksesta tulevaa ylimääräistä fondantia ”testileivoksena”. Pane siis kaikki 7 vuokaa kerralla uuniin ja ota testileivos uunista 10 minuutin jälkeen. Kokeile varovasti sormella taikinan kimmoisuutta tai ruopaise pikkulusikalla sisustaa. Jos se on liian taikinaista, pane fondant takaisin uuniin ja jatka paistamista 2 minuutin erissä, kunnes vain kakun keskikohta on valuvaa. Merkkaa ylös omille muoteillesi ja uunillesi sopiva paistoaika seuraavaa kertaa varten.

Kumoa suklaafondantit ja siirrä varovasti annoslautasille.

Tarjoa suklaafondantit lämpiminä kermavaahdon tai jäätelön ja vadelmien kera.


Mökillä ei ollut mitään pieniä annosvuoiksi kelpaavia astioita, joten tein suklaafondantit pieniin muffinivuokiin. Laitoin kaksi paperia päällekkäin ja sijoitin vuoat lasagnevuokaan, jotta ne olisivat mahdollisimman liikkumatta ja yhdessä ennen paistoa. Muuten seurasin ohjetta.

Paistoin leivoksia noin 9 minuuttia, mutta sisus olisi saanut olla kosteampi eli paistoaika oli liian pitkä.







Tuoreet vadelmat poimin vielä tänään puskista - kesän viimeiset vatut...


Jostain kaukaa kuuluu satunnaisia rakettien ammuskeluja. Yö on musta. Valot hohtavat laiturilla erivärisinä läikkinä pimeydessä... Tähän loppuu Venetsialainen yö tällä kertaa! Hyvää yötä!

Omenoita, omenoita – ja muita huvilan kuulumisia elokuussa


Elokuussa lomat on taas pidetty ja arki alkaa. Mekin lähdimme etelään töihin elokuun alussa ja huvila jäi yksin arkipäiviksi, kunnes jälleen viikonlopuksi palasimme jatkamaan ”kesää”. Säiden puolesta elokuu on ollut kuiva ja lämmin. Myös hellepäiviä on riittänyt. Kuivuus on aiheuttanut vähän kiusaa, kun olemme olleet poissa - jotkut kasvit ovat kuivuneet kastelun puutteeseen. Koko kesän runsaasti kukkineet kukkapylvääni ovat nyt kuivuneet. Kun tulimme täksi viikonlopuksi takaisin, oli kuivuus tappanut molemmat kukat ja näky oli aika surkea. Pitää piipahtaa kukkakaupassa hakemassa syyskasvit ruukkuihin. Myös ihanat keltaiset Marketat ovat kärsineet, vaikka niillä oli vesisäiliöllinen ruukku. Eli kuivaa ja kuumaa on täytynyt olla poissa ollessamme.


Mikä ilahdutti, niin alkukesästä tekemäni kohopenkki on viihtynyt ja siinä oleva jaloritarinkannus kukkii yhä! Nyt on elokuun viimeinen päivä ja heinäkuun kukkijani kukkii yhä – miten hieno juttu!



Elokuun puolessa välissä kävimme huvilalla poimimassa viinimarjat. Meillä on 2 puskaa vähän puiden varjossa ja niillä on ikääkin jo 60 vuotta, mutta silti ne tekevät satoa joka vuosi. Ei paljon mutta meidän kahden tarpeisiin ihan hyvin. Iso tiskivati tuli noin puolilleen.
Siitä pakastin muutaman pussin marjapiirakoita varten. Sitten pisti mehulingosta läpi muutamaan litran, jolloin sain tuoremehua, jonka pakastin silikonisiin muffinivuokiin. Seuraavana päivänä kalautin jäätyneen mehun ulos vuoasta ja pussitin mehupalat. Näin voin talvella laittaa esim. yhden jäätyneen mehupalan veteen ja vähän sokeria, niin meillä on tuoreviinimarjamehua. Tai mitä mehusta sitten keksiikin tehdä, niin se on valmiina noin desin annospaloina.



Satoa on tullut omista puskista ihan kivasti – vattuhilloa keitin yhden annoksen. Enemmänkin olisi ollut vattuja, mutta niiden poimiminen ja putsaaminen on tosi työlästä. Jonkun verran pakastin tuoreena, jotta saan niistä herkkujälkiruokia – kuten esim. tänään illalla koristelen suklaafondantin omilla vatuilla.






Pensasmustikoita tuli yksi pakastusrasia. Niiden poimiminen oli kivaa, ne ovat isoja ja lähtevät kypsänä herkästi, pienestäkin kosketuksesta käteen. Putsaamista niiden kanssa ei tule olleenkaan, koska ne ovat heti suoraan siistejä. Ja jostain syystä ne maistuvat melkein aidoilta metsämustikoilta! Johtuuko sitten maaperästä kun ne kasvavat yhdessä aitojen mustikoiden kanssa vai onko jotain pientä risteytymistä tapahtunut? Isoja ja maukkaita ne kuitenkin ovat.

Koko elokuun on pihassa lennellyt isoja sudenkorentoja. Onko niillä joku elokuun syyskokoontuminen,
paritteluaika vai mikä? Isot ruskeat korennot lentävät koko ajan ja ne eivät paljon laskeudu niin, että niistä saisi kuvaa, mutta tästä punaisesta korennosta nappasin kuvan kun se istui kivelle hetkeksi.


Tosin näin kun kaksi ruskeaa korentoa olivat veden pinnalla päällekkäin ja niiden alapäät koskettelivat veden pinnalla olevan lehden alapuolta – oliko kyseessä munien laittaminen lehden alapinnalle?
Toisesta onnistuin nappaamaan tämän kuvan.

Tänä vuonna meidän pienet, pupun hampaissa kärsineet omenapuumme ovat tehneet kokoonsa nähden
ennätyssadon. Viimeksi kun olimme täällä, niin arvoimme että pitääkö omenat poimia vai ovatko ne tippuneet maahan ja menneet pilalle kun tulemme seuraavan kerran. Otimme riskin ja jätimme puuhun ja siellä ne vielä olivat kun tulimme takaisin. Olimme tällä kertaa pois kaksi viikkoa, mutta vahinkoa ei ollut tapahtunut. Nyt keräämme omenat ja viemme ne mukana etelään. Mitähän kivaa niistä tekisi?


perjantai 30. elokuuta 2013

Lakkajäätelötorttu

Kun olin lapsi, Valiolla oli valikoimissaan Lakkajäätelötorttu. Se oli sievä noin puolen kilon kokoinen jäätelötorttu lakankeltaisessa pyöreässä pahvipakkauksessa, jota oli kiva ostaa vaikka vierasvaraksi tai viedä tuliaiseksi, kun meni kylään. Maku oli ihanan täyteläinen ja lakkainen. Kääretorttuosuus oli ohut ja vaalea - juuri täydellinen kääretorttu. Sitten jossain vaiheessa se valmistus lopetettiin. Vielä vuosia jälkeenkinpäin ihmiset soittelivat Valiolle ja kyselivät josko Valio toisi herkun takaisin valikoimiin… Ei koskaan tullut, mutta muisto lakkajäätelötortusta elää…!


Lakkajäätelötorttu

1 l vaniljakermajäätelöä – mielellään aidosta vaniljasta, premium jäätelöä
1-2 dl tuoreita lakkoja
n. 3 rkl lakkalikööriä
sokeria maun mukaan
kääretorttupohja

Leivo ensin kääretorttupohja jäähtymään.

Pohja:

4 munaa
1 ½ dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
1 ½ tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Vaahto on valmista, kun vatkaimella/nuolijalla valuttamasi kuvio jää hetkeksi vaahdon pintaan. Huolellinen vaahdotus on tärkeää myös maun kannalta. Liian vähän aikaa vatkattuna muna voi maistua häiritsevästi valmiissa pohjassa.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne vaahtoon pienissä erissä varovasti sekoittaen.

Kaada uunipellille leivinpaperin päälle.

Paista 200 asteessa uunin keskitasolla 6-8 min. Pohjan pinta saa saada hieman väriä, mutta varo palamista – se tapahtuu nopeasti!

Kumoa sokeroidun leivinpaperin päälle. Irrota leivinpaperi heti – muuten se tarttuu pohjaan kiinni.

Anna jäähtyä rauhassa ja tee sillä aikaa täyte.

Täyte:

1 litra vaniljakermajäätelöä
1-2 dl tuoreita lakkoja
sokeria
loraus lakkalikööriä (noin 3 rkl)

Sokeroi tuoreet lakat makusi mukaan ja mausta liköörillä. Ne saavat jäädä hieman kirpeäksi, koska jäätelö on makeutettua.

Jos käytät pakastettuja lakkoja, sulata ne vaikka yön aikana ja lisää sitten sokeri.

Laita jäätelö kulhoon ja kaada maustetut lakat päälle. Vaivaa nopeasti lakat jäätelöön, esim. sähkövatkaimella.

Kun lakat ovat tasaisesti jäätelössä, levitä lakkajäätelö kääretorttulevyn päälle tasaisesti. Rullaa leivinpaperin avulla siitä torttu. Nosta rulla pakkaseen ja anna olla siellä muutama tunti tai yön yli, jotta jäätelö pakastuu uudelleen ja torttu on helposti leikattavissa.

Toimi nopeasti, ettei jäätelö ala sulaa...



Tein pohjan pienillä munilla ja käytin leivinpeltiä pienempää vuokaa, jolloin pohjasta tuli hieman paksumpi, mutta helposti käsiteltävä. Käänsin tortun vain yhteen kertaan rullalle ja pakastin saumapuoli alaspäin. Näin lakkajäätelö on vain keskiosassa ja kääretorttu reunoilla. Näin se oli alkuperäisessäkin Valion Lakkajäätelötortussa.

Ehkä ensi kerralla teen pohjan kolmella munalla ja hieman ohuempana, vaikka näinkin torttu oli hyvänmakuinen ja melkein aito lapsuuden herkku.

Tortun voi tarjoilla jälkiruokana ja pieni lasillinen lakkalikööriä maistuu mainiolta tortun kera.


keskiviikko 28. elokuuta 2013

Uunilohta thaimausteilla

Lähikaupassa oli lohifilee tänään tarjouksessa ja siitä tulee illan ruoka. Vaeltaessani hyllyjen välissä mietin, miten kalan maustaisin ja aasialaisten mausteiden kohdalla pysähdyin miettimään mitä kaikkea thai-keittiössä käytetään... Käteen tarttui uusi tuttavuus korianteritahna, chilipalkoja ja lime tulivat mukaan hevi-osastolta, vähän muita kaivelin kotona kaapista. Näin syntyi vähän erilainen thai-lohi.


Uunilohta thaimaalaisittain

1 lohifilee
1 lime (kuori + mehu)
ripaus suolaa
1 tl korianteritahnaa
1 tl inkivääritahnaa
1-2 rkl soijaa
1 tl hunajaa
1 chili
ruohosipulia
seesaminsiemeniä

Nypi lohifilee ruodottomaksi ja poista nahka. Leikkaa sopiviin annospaloihin. Vuoraa uunivuoka leivinpaperilla ja nosta kalanpalat vuokaan. Ripottele hieman suolaa myllystä.

Raasta limestä kuoren vihreä osa kalapalojen päälle. Purista limestä mehu ja yhdistä kulhossa mehuun molemmat tahnat, soija ja hunaja. Levitä mausteseos kalapalojen päälle.

Poista chilistä siemenet ja valkoinen osa. Viipaloi chili ja levittele kalojen päälle. Koristele ruohosipulisilpulla ja seesamin siemenillä.

Laita uuniin 200 asteeseen noin 20–30 minuutiksi riippuen kalojen koosta.



Keitä lisukkeeksi riisiä.

Tarjoa kala riisin ja salaatin kera.

Yksinkertainen salaatti syntyy tomaattilohkoista, kurkusta ja Apetinan salaattijuustosta (snack, maku chili) ja vaaleaasta balsamicosta. Lohko tomaatti ja kurkku. Lisää juustokuutiot öljyineen ja chilipaloineen. Lisää vaaleaa balsamicoa loraus. Salaatti on valmis.


sunnuntai 25. elokuuta 2013

Maitopossua ja kantarellikastiketta

Kaupassa oli porsaan ulkofile tarjouksessa ja ostin sitä 1,7 kg palan. Mitä hyvää siis possusta?
Helpointa lihan paistaminen on uunissa ja selaamalla keskustelupalstoja löysin tämän maitopossun ohjeen, jonka sitten sovelsin uuniin.

Yleiset lihan paistoohjeet
Ota liha jääkaapista huoneenlämpöön vähintään tunti ennen paistamista. Sisälämpötilan tulee olla noin 10 astetta ennen kypsentämistä.

Kuumenna uuni 150 asteeseen. Paras lopputulos tulee, kun paistolämpötila on alhaisempi ja kypsennysaika pidempi.

Paista file ensin kauttaaltaan paistinpannulla.

Aseta paistolämpömittari fileen keskiosaan. Aseta file rasvapuoli ylöspäin paistoastiaan. Voit valella filettä paistumisen aikana paistoastiaan kertyvällä nesteellä. Jos pinta saa liikaa väriä, voit peittää sen foliolla.

Paistoaika on noin 1 – 1½ tuntia per kilo. Paistoaika on vain viittellinen. Parhaiten kypsyyden näkee paistolämpömittarista. File on kypsä ja mehevä, kun paistolämpömittarin lukema näyttää 75 astetta.

Ota liha uunista ja kääri se folioon vetäytymään noin 15 minuutiksi, jonka jälkeen liha on leikattavissa tarjolle.



Maitopossun ohje

n. 1,5 kg porsaan ulkofilee
suolaa, pippuria
öljyä paistamiseen
1 l maitoa
4-5 murskattua valkosipulinkynttä
muutama tuore salvian lehti
2 sitruuna raastettu kuori
1 sitruunan mehu

Ruskista ulkofilee kasarissa öljyssä kauniin ruskeaksi.

Suolaa ja pippuroi liha ja laita kannelliseen uunivuokaan. Voit myös hauduttaa lihan isossa kasarissa liedellä.

Kaada lihan päälle litra maitoa. Lisää 4-5 muserrettua valkosipulinkynttä, tuoretta (jos mahdollista) salviaa, sitruunamehua sekä parin sitruunan raastettu kuori.

Laita kansi päälle ja pata uuniin 150 asteeseen noin pariksi tunniksi. Jos teet liedellä, niin kansi kasarin päälle ja anna kiehua hiljaisella tulella parisen tuntia. Kääntele lihaa silloin tällöin ja valele maidolla.

Maito juoksettuu kokkareiseksi juustoksi ja näyttää aika hurjalta, mutta lopputulos on mehevää, mureaa ja maukasta...

Tarjoa perunamuusin ja esim. näin syksyllä tuoreen kantarellikastikkeen kanssa.

Kantarellikastike

1 l tuoreita kantarelleja
1 sipuli
voita paistamiseeen
suolaa ja pippuria myllystä
2-3 rkl vehnäjauhoja
3-4 dl kermaa

Kääntele puhtaita pilkottuja sieniä pannulla, kunnes neste haihtuu. Lisää joukkoon voi ja hienonnettu sipuli. Kääntele vähän, kuullottaen sipulia.

Lisää vehnäjauhot ja kerma. Mausta makusi mukaan.Anna hetken kiehahtaa.

Vehnäjauhojen määrä riippuu, haluatko paksua vai ohutta kastikkeesta, siksi lisää niitä varoen.


sunnuntai 18. elokuuta 2013

Elokuun pimenevät illat

Vaikka kesä alkaa olemaan loppupuolella, mikä on sääli, niin elokuun illat ovat aivan uskomattomia.

Eilen nappasin tämän kuvan. Vaikka kuu ei vielä ole täysi, niin se hohti kirkkaana puiden lomasta ja teki veteen mahtavan kuunsillan.


Iltaruskoa on ihana katsella, ja eikö sitä sanota, että "Iltarusko hyvä rusko, aamurusko päivän pasko" eli seuraavana päivänä pitäisi olla kaunista...


Ja näin elokuussa niitä iltaruskoja on ollut...


Ruskot ovat eri illoilta ja se mikä on mielenkiintoista on värien vaihtelu. Kohti laskevaa aurinkoa värit ovat aivan huimat...


Kun taas vastakkaisella puolella taivas on paljon haaleampi. Mutta kun aurinko laskee, alkaa usva nousta...


Joskus sateen jälkeen iltaruskoon voi yhdistyä myös sateenkaari...


ja kun taivas on pilvessä, on värit synkän siniset - illan sininen hetki?


"... nyt on elokuu ja minä olen viljaa..."


Kauniita elokuun öitä kaikille!