Ensilumen viikonloppu

21. marraskuuta satoi tänä vuonna ensilumi mökille. Lunta satoi lauantaiaamusta aina sunnuntai-iltaan, kunnes lähdettiin taas etelään. Teimme lumitöitä molempina päivinä, mutta sitä mukaan kun aurasimme, uutta lunta tuli taivaalta. Välillä oli taukoja ja jopa aurinko vähän paistoi jostain pilvenraosta, mutta aika talviset olivat kelit.

Ajoin perjantaina yksin mökille, kun Bengt jo oli siellä.  Kun lähdin ajamaan oli aivan sateista ja mustaa, mutta jossain Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä iski todella tiheä lumipyryalue vastaan ja sitten nopeudet tippuivat 50-60 km/h paikkeille. Näin köröteltiin etummaista autoa seuraten Tampereelle, jonka jälkeen lumisade vähän hellitti. Lunta oli ja sitä tuli koko ajan taivaalta aina lähelle pohjanmaan rannikkoa, mutta Tampereen jälkeen pystyi jo ajamaan suunnilleen 80 km/h. 

Vaasan seudulla oli samanlainen keli kuin oli ollut Espoossa - mustaa, märkää ja pimeää.

Huolimatta lumentulosta, järvi oli edelleen sula. Sula vesi ja valkoiset hanget rannoilla oli mielenkiintoisen näköinen ja kaunis kontrasti, josta napsin monta kuvaa. 

Laitoimme myös ensimmäiset rasvapallot linnoille. Ensi kerralla laitetaan vähän enemmän ruokaa, mutta eiköhän nämä auta alkuun.

Emme ole käyneet pitkään aikaan mökillä - koko syksy on ollut kiirettä ja pitkiä viikonloppuja ei oikein ole ollut mahdollista pitää. Joten lumi pääsi yllättämään myös ennen kuin sato oli korjattu. Tässä on kuva porkkana- ja punajuuripenkistä sekä penkin sato. Myös perunat olivat korjaamatta - joten syömme jouluna oman maan uusia perunoita!

Koska lumi tuli lämpimään maahan, oli multa vielä aivan pehmeää ja kasvit oli helppo poimia lumen ja mullan seasta, 

Talvisia uusiaperunoita!

Ripustimme jouluvalot uuteen vilpolaamme. Kesäkalusteet jäävät talveksi pikkuhuoneeseemme -kynttilät ja lyhdyt sekä jouluvalot tuovat tunnelmaa. Saunan jälkeen on ihan istua terassilla ja katsella järvelle - tai nauttia pimeydestä ja kynttilöistä.

Kirkkaa lamput ja värikkäät lyhdyt - ihanaa talvitunnelmaa!

Kuukin yritti paistaa lauantai-iltana lumipilvien kiitäessä aina välillä kuun yli. 

Lauantaina katselin kahta sorsaa, jotka uiskentelivat rannan tuntumassa. Eikö nämä reppanat osaa lähteä etelään! Kohta järvi jäätyy eikä järvellä ole virtapaikkoja, jotka pysyisivät talvella sulana.
Näin 4 sorsan perheen, kun kamera oli muualla kuin käden ulottuvilla, mutta nämä kaksi sain kuvaan vähän myöhemmin iltapäivällä.

Tämä petolintu liiteli lumisateessa aivan matalalla pitkin järven keskikohtaa. Kävi kaartamassa puiden yläpuolella ja palasi saamaa reittiä pitkin järveä takaisin päin. Saalistusreissulla - mutta mitä etsimässä?

Myös lauma joutsenia kierteli ja kaarteli pitkin järveä. Näin ne kumpanakin päivänä - ja sama ajatus kuin sorsien kanssa - hus, menkää etelään! Kohta tulee talvi oikein todenteolla ja pelkään, että nämä hienot linnut jäätyvät täällä...

Päivä on lyhyt ja vaikka aurinko vähän yritti pilkistää lauantaina, niin paljon valoa siitä ei lähtenyt.

Sunnuntaina ilma hieman jäähtyi, vaikka lumisade edelleen oli lähes suojalunta, niin kahden päivän sateet alkoivat hyytämään järvenpintaa ja vesi liikkui tummana, öljymäisenä. Rantaan kasaantui luminen pinta, joka ei ollut jäätä, mutta hyvin lähellä sitä.

Näin kaunista oli ensilumen viikonloppu. Ensi kerralla jo kenties kunnon talvikuvia!

Vuodenvaihde mökillä

Marraskuussa kun kävimme mökillä, niin ostimme linnuille pari rasva-siemenpötköä sekä pari isoa talipalloa sekä pikku talipalloja telineessä. Emme ole ennen lintuja ruokkineet mökillä, koska emme ole siellä niin säännöllisesti, että voisimme tehdä sen kunnolla. Mutta ajattelimme kokeilla rasvapalloilla sinitiaisen talviruokintaa, koska niitä näytti jääneen talvehtimaan mökin lähiseudulle. Sinitiaiset ovat pesineet innokkaasti meidän pöntöissä, joten on ihan kiva ruokkia niitä, jotta ne ovat voimissaan keväällä tekemään taas uudelleen pesän vanhoihin pönttöihin, jotka syksyllä siivosimme.  Näillä eväillä siis kokeillaan ja katsotaan mitä linnut tykkäävät niistä.

Tulimme Tapanin jälkeen mökille ja ensimmäisenä tarkistin rasvatilanteen. Kaikki pikkurasvapallot oli syöty ja samoin isot siemen-rasvapötköt. Ne olivat revitty jopa niin, että verkot olivat katkenneet melkein kahtia. Tyhjät pussit roikkuivat puussa. Vain toiseen isoon rasvapalloon oli jäänyt syötävää… Ihmettelinkin mikä iso lintu – harakka tai varis varmaan – oli käynyt repimässä rasvapötköt.

Tai ehkä syyllinen oli tämä pikku velikulta, joka näköjään kanssa vierailee lintujen ruokintapaikalla. Johtuuko siitä, että emme ole aiemmin lintuja ruokkineet, mutta en kaikkien näiden vuosien aikana ole nähnyt oravaa kuin muutaman kerran. Kotona Espoossa meillä on vakituiseen 4 oravaa, jotka taistelevat lintulavan herruudesta, mutta täällä ei oravia ole paljon näkynyt. Olin aivan ilahtunut oravasta, oli sitten kuka tahansa syyllinen rasvapötköjen verkkojen repimiseen…

Myös närhi näytti vierailevan pihlajapuun alla. Se ei välittänyt rasvapötköistä, mutta se poimi pihlajan alla olevista puolukoista marjoja ja ehkä se myös poimi maasta pihlajanmarjoja ja söi niitä. Kovin varuillaan se tarkkaili ympäristöään ja kun marjat olivat syöty, se lehahti jonnekin metsään piiloon.

Uudet rasva-siemenpötköt houkuttelivat tänään paljon lintuja puuhun. Tänään oli pitkästä aikaa pakkaspäivä, yli 10 astetta pakkasta, joten pihlajassa kävi kuhina. Suuri määrä tali- ja sinitiaisia poimi rasvoista osansa, mutta kävipä pihlajassa kaksi oravaa taistelemassa uusista eväistä. Samoin vieraili kaksi harakkaa ja yksi mustarastas. Auringonnoususta aina pitkälle iltapäivään oli kiva katsella lintujen syöntiä.

Tämä taisi voittaa kaksintaistelun ja ajaa toisen oravan tiehensä. Ainakin se palasi takaa-ajon jälkeen ottamaan maistiaiset uudesta siemen-rasvapötköstä. Tässä kuitenkin tähyillään ympäristöä.

Joku säikytti oranvan ja sitten pinkaistaa piiloon...

Tässä juostaan lumi pöllyten rantaan ja metsään piiloon...

Heti joulun jälkeen oli aika kovat pakkaset, noin 10 astetta jopa päivällä. Lunta ei ollut kuin ehkä 10–15 senttiä. Pakkanen ja kirkas ilma sekä päivällä mukava auringonpaiste, joka vähän jopa lämmitti ilmaa. Tapanin jälkeen oli oikein mukavaa ja talvista keliä mökillä.

Sanotaan, että tulee kova talvi kun pihlajassa on paljon marjoja. Sanotaan myös, ettei pihlaja kahta huntua kanna eli marjoja ja lunta - eli pitäisi tulla vähäluminen talvi. Katsotaan nyt kumpaan on uskomista. Syksyllä pihlaja oli aivan täysi marjoja - vieläkin niiden jäänteitä on puussa lintujen ruokana. Edellisenä vuonna ei ollut paljon marjoja ollenkaan ja edellinen talvi oli todella vähäluminen. Tämä talvi on tähän asti ollut myös vähäluminen, marjoista huolimatta. Ehkä on hyvä että sanonta on kumpaankin suuntaan - aina on jompi kumpi sanonta oikeassa...

Välipäivien auringonpaistetta pakkaspäivänä.

Tässä vielä marraskuusta jäänyt viimeinen rasva sekä tyhjät pussit. Ei vielä oltu ehditty kauppoihin.

Jäällä uskalsi kävellä rauhassa, jää kantoi. Lunta oli noin 10 - 15 senttiä. Moottorikelkat ajelivat jäällä ja pientä latuakin oli jäälle tehty, koska metsässä ei ollut tarpeeksi lunta hiihtämiseen.

Saunan takana olivat ohuet koivut taipuneet kaikki järven suuntaan. Lumi painoi niitä ja ne näyttivät siltä, että ei paljon tarvita kun ne napsahtavat poikki pakkasessa.

Uudenvuoden aatto olikin sitten sateinen ja usvainen. Lämpöä oli +5 astetta ja tuuli ikävästi. Sade alkoi jo aaton aattona eli 30. päivänä. Kävimme illalla saunassa ja sade alkoi siinä illalla saunan aikana. Oli ikävä istua vilvoittelemassa ulkona, kun sade vihmoi katoksenkin alle. Uudenvuoden aatto ja uudenvuoden päivä olivat molemmat +5 asteisia ja vettä satoi lähes molemmat päivät yhtä soittoa. Olin ollut tiskaamatta kovalla pakkasella ja uuden vuoden päivänä sitten laitoin vesivadit ulos ja tiskasin ulkona, koska oli niin lämmintä. Sain loiskia rauhassa eikä tarvinnut varoa sisällä viemäreitä, koska ne olivat pakkasessa jäätyneet eikä viemäriä voi käyttää ennen kevättä. Marraskuussa oli vielä tarpeeksi lämmintä, jolloin tiskasin vielä sisällä ja käytin viemäriä.

Sade vei lumet melkein kokonaan. Järven jäällä oli vettä, johon sade ropisi ja ilma oli aika surkean näköinen. Uudenvuoden aaton vietimme ihanasti sisällä takkaa lämmittäen ja lämmintä glögiä juoden. Ei tehnyt mieli lähteä sateessa katsomaan rakettien paukuttelua - enkä usko, että paljon mitään näkikään. Menimme ajoissa nukkumaan, mutta puolenyön aikaan kuulin, kun jotkut kylällä ampuivat raketteja. Sitä ei tosin kestänyt kovin kauan - ei oikein ollut raketti-ilma.

Hiihtolatua ei oikein saa metsään, kun lunta ei ole metsässä juuri nimeksikään. Jäälläkin ollut lumi suli uudenvuoden sateissa, joten tällä hetkellä ei pääse hiihtämään lainkaan. Tänään on ensimmäinen pakkaspäivä (-10) sitten välipäivien. Uutta lunta ei tosin ehtinyt vielä tulemaan kuin sentin verran ja sekin tuli märkänä räntänä 3. päivänä. Eilen oli keli nollan tienoilla, mutta mitään ei satanut, joten viime yönä alkanut pakkanen jääti vain veden...

Tänään oli kaunis aurinkoinen päivä. Katselin lintuja ja oravia ja nautin kauniista maisemasta ja auringonpaisteesta. Illalla kävimme vielä kaupungilla varta vasten ostamassa lisää talipallotelineitä sinitiaisille, jotta saamme enemmän palloja puuhun. Lähdemme huomenna taas etelään ja on kiva jättää riittävästi talipalloja, jotta meidän pikku tiput pärjäävät seuraavaan kertaan. Siemen-rasvapatukat menevät aika nopeasti – varsinkin kun orava on niistä erityisen kiinnostunut. Rasvassa olevat pähkinät ja auringonkukansiemenet kiinnostavat niitä, mutta kyllä rasvapallokin kelpaa. Pikku talipalloihin ne eivät pääse käsiksi, kun ne ovat telineessä. Siitä riittää pikkulinnuille syömistä, kunnes tulemme taas takaisin täyttämään ne. Ja onhan pihlajassa vielä vähän marjanloppuja.

Oli rauhallinen ja rentouttava välipäivien ja uudenvuoden loma. Huomenna on kiva palata taas etelään ja valmistautua hulinaan – jos mahtuu enää työvaatteisiinsa. On taas aika aloittaa arki ja lopettaa mussuttelu!