Pannukakku vanhoista oman puun omenoista

Tänään on vähän tällainen hävikinestosunnuntai. Jääkaapin kylmälokerossa on muhinut viime syksystä mökin pienet, ihanat omenat, joita en ole syystä tai toisesta saanut tehtyä hilloksi, kuivatuiksi omenarenkaiksi tai pakastimeen omenanlohkoiksi. Osa sadosta meni hilloksi, yhden uunipellillisen kuivasin ja vähän lohkoja meni pakkaseen, mutta kun pakastin on täysi ja hilloja ei kovasti syödä, niin suurin osa omenoista jäi odottamaan tuorekäyttöä. Ja olen niistä tehnytkin erilaisia piirakoita ja pannukakkuja. Mutta... vähän huono omatuntoa on kun kauniit, täydelliset, vaaleat omenat ovat saaneet pilkkuja ja selvästi alkaa olla viimeinen hetki käsillä, että niistä enää mitään jälkiruokaa saa...

Siksi pannukakku. Se ei sisällä paljonkaan rasvaa (vain nokare voita) ja vähän sokeria - sekin tummaa ruokosokeria. Tämä ei voi olla kauhean lihottavaa - eihän?

Omena-jogurttipannukakku

8 dl sinistä maitoa

2 dl luonnonjogurttia (maustamaton)
1 tl suolaa
2-3 tl sokeria
3-4 munaa
n. 2 dl vehnäjauhoja 

1 dl ohrajauhoja (Tämä on hyvä tilaisuus tyhjentää vanhoja jauhopusseja.)

1 tl vaniljasokeria

1 tl kanelia

1 tl kardemummaa

Sekoita taikinan kaikki ainekset tasaiseksi taikinaksi ja jätä turpoamaan.

Lisäksi pellin pohjalle:
n. litra lohkottuna omenoita
pala voita
ruokasokeria
kanelia

Laitan korkeareunaiseen uunipannuun voipaperi. 

Lohko omenat ja poista siemenkodat. Lohko omenat sopiviksi paloiksi uunivuoan pohjalle. Lisää pala voita, sokeria ja kanelia. 

Lisää pannaritaikinan, joka on seisonut noin puoli tuntia. Paista uunissa 200 asteessa noin 20-30 minuuttia.

Jauheliha-peruna-porkkanasoselaatikko

Sunnuntaina on hyvä tehdä jotain sellaista ruokaa, mitä voi viikolla lämmittää lounaaksi. Yleensä teen jotain laatikkoruokaa, mutta nyt kevennyskuurin aikana on jäänyt esim. pasta- ja perunalaatikot vähemmälle.

Tänään innostuin vääntämään muunnelman vanhasta tutusta liha-perunalaatikosta. Tässä muusissa on puolet perunaa ja puolet porkkanaa - kevyempää! Jauhelihaa on kunnolla ja sen maustamiseen käytin kasan "purkinloppuja" eli tulee samalla tehtyä ruokaa ilman hävikkiä!

Mausta oma jauhelihasi miten haluat: joko perinteisesti pippurilla tai lisäämällä purkki salsaa tai pestoa. 

Jauheliha-peruna-porkkanasoselaatikko

1 1/2 kg jauhoisia perunoita, esim. rosamunda 1 kg porkkanoita
vettä, merisuolaa keittämiseen

2-3 dl maitoa
1 rkl margariinia tai voita
1/2 dl ruohosipulisilppua

Jauhelihaseos
2 x 400 g naudan jauhelihaa
1 dl sipulikuutioita tai 1 sipuli pilkottuna
loraus öljyä
suolaa, mustapippuria

(purkinloppuja)
Mexicon salsa - vajaa purkki
vajaa desi persiljapestoa - tehty itse aiemmin, jäänyt yli
ketchup-pullon loppu - pari puristusta

Pinnalle
1 dl emmental-juustoraastetta

Lohko pestyt ja kuoritut perunat ja porkkanat. Keitä niitä 20 minuuttia vedessä, kunnes juurekset ovat pehmeitä. Kaada keitinvesi pois. Soseuta ja lisää vähitellen kiehuva maito. Mausta voinokareella ja ruohosipulilla.

Kuumenna öljy paistinpannussa. Ruskista jauheliha ja kuullota sipuli jauhelihan joukossa. Mausta seos pippurilla ja suolalla. Lisää muita mausteita maun mukaan.

Laita isoon uunivuokaan leivinpaperi. Kaada vuokaan pohjalle perunasosetta ja väliin jauhelihaseosta. Päällimmäiseksi tulee perunasosekerros. 

Ripottele pinnalle juustoraaste. Paista 200 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 30 minuuttia. 

Tarjoa punajuurten tai puolukkahillon kera.

Lehtikaalisipsit

En muista mistä luin jo talvella lehtikaalisipseistä ja silloin jäi mieleeni, että niitä täytyy kokeilla. En yleensä ole mikään perunasipsien syöjä, mutta joskus on kiva napostella jotain suolaista ja rapsakkaa.

Eilen kun uuni oli jo kuumana muutenkin, laitoin loppulämpöön sipsit tulemaan.

Leikkasin kovan osuuden pois ja revin lehdet suupaloiksi. Laitoin noin teelusikallisen sekä öljyä että soijaa, mutta sipsejä maisteltuani totesin, että soijan määrää pitää varoa. Sipseistä tuli aika suolaisia. Soija maistui liikaa läpi ja vahvisti kaalin omaa makua. Käytin Gotlannista ostamaani kolmen pippurin mausteseosta, jossa oli myös merisuolaa. Sen lisäksi siinä oli valkosipulia ja chiliä. Suolaa siis tuli liikaa enkä ole varma tuosta valkosipulistakaan - sekin voimistaa kaalinmakua.

Muuten sipsit olivat kivan rapsakoita ja kyllä ne terveellisinä korvikkeina käyvät ihan hyvin. Kaalin maku on aika vahva paistosta huolimatta, joten siitä kun tykkää, niin näistä tykkää kanssa :)

Lehtikaalisipsit

200 g tuoretta lehtikaalia

1 tl oliiviöljyä

1 tl soijakastiketta

pippuriseosta

Leikkaa lehtikaali ruoto pois ja revi kaalista suupalan kokoisia paloja.

Laita kaalinpalat kulhoon ja kaada joukkoon, soijakastike ja öljy sekä mausteet.

Sekoita huolella sekaisin, niin että mausteet sekoittuvat tasaisesti.

Levitä uunipellille ja paista 110 astetta noin 20-40 min/kunnes ovat rapeita.

Kalkkunafilee kukkakaalipyreen ja sinappikastikkeen kanssa

Viikonloppu - aikaa kokata ja jotain hyvää tekisi mieli. Mutta, mutta... 

Jos kevyttä linjaa pitäisi noudattaa niin mitään tukevaa, rasvaista ei voi tehdä - ei pastaa eikä muutakaan hiilihydraattipommia. Miten siis herkutella kevyesti ja säästää turhissa kaloreissa?

Kana ja kalkkuna ovat maukasta ja kevyttä - samoin kala. Eilen syötiin kalaa, joten lähdin vaeltamaan kauppaan mielessä uunikana - hmm... näin jo silmissäni ihanan sitruunalla ja yrteillä täytetyn kokonaisen tuoreen kanan. No, kauppa oli erimieltä. Ei ollut ihanaa tuoretta kanaa ilman kauheita valmismausteita. Mutta vieressä oli isoja, meheviä kalkkunafileitä. Plan B ja tehdäänkin uunikalkkunaa.

 

Kalkkunafilee uunissa

n. 1 kg kalkkunanfileetä

voita paistamiseen

suolaa ja pippuria

Paista filee pannulla voissa niin, että pinta saa vähän väriä. Laita paisti uunivuokaan ja tökkää mittari kylkeen.

Paista 200 asteessa noin 40 minuuttia tai kunnes sisälämpö on 77 astetta.

Lisää mausteet

Paista voissa

Mittari auttaa paistoajan määrittelyssä

Tee sillä aikaa lisukkeet:

Kukkakaalipyree

1 kpl kukkakaalia

1 dl ruokakermaa

2 rkl voita

suolaa, valkopippuria

½ dl parmesaaniraastetta

Irrota kukkakaali pieniksi nupuiksi. Keitä suolalla maustetussa vedessä, kunnes kaali on kypsää (noin 10 minuuttia). Kaada keitinvesi pois, mutta ota osa talteen.

Lisää joukkoon voi pieninä nokareina ja kerma. Soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi. Lisää tarvittaessa keitinlientä.

Paina seos halutessasi siivilän läpi, niin saat samettista sosetta. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää lopuksi parmesaani. 

Sinappikastike

5 dl kanalientä

1 rkl voita

2 rkl vehnäjauhoa

1 dl kermaa

2 tl vaaleaa dijon-sinappia

2 valkosipulinkynttä

Sulata voi kasarissa. Sekoita joukkoon jauho ja kaada samalla vatkaten kanaliemi mukaan. Lisää kerma ja sinappi. Anna kiehua hiljaa poreillen 5 minuuttia. Purista joukkoon valkosipulinkynnet ja anna lämmetä.

Jos haluat sileää kastiketta, siivilöi se ennen tarjoilua. Tarjoile kalkkunafileen ja valkosipulipyreen kanssa.

Wokkaa pari porkkanaa, pala paprikaa ja pala kesäkurpitsaa tuomaan väriä lautaselle.

Kevyttä ja terveellistä!

Perjantaikala - kampela

On tullut jonkin aikaa vahdittua turhia kaloreita ja yritettyä omaksua terveemmät elämäntavat. Kesällä kokkasin ja kirjoittelin blogia niin, että kesän lopussa kun palasin takaisin kotiin ja "normaalielämään" vaaka näytti turhan paljon. Ei muuta kuin niskasta kiinni ja vähemmän leivontaa ja enemmän liikuntaa!

Kurinpalautus on toiminut ja nykyään on ihan sopiva olo. Mutta keveys tarttuu ja en halua leipoa enää perjantaipizzaa niin kuin viime vuonna, vaan teen mieluummin perjantai-illan herkuksi kalaa ja salaattia. Olen FB-sivuille postaillut välillä kuvia salaattiresepteistä, mutta nyt ajattelin laittaa myös blogiin yhden perjantaiannoksen, joka on todella hyvä - mutta myös erittäin nopea tehdä eikä vaadi muuta kuin hyvän kalatiskin!

Kuningaskampelaa ja salaattia

1 kuningaskampelafilee per ruokailija

leivitys
korppujauhoja
suolaa
pippurisekoitus myllystä
fish & seafood-maustesekoitusta myllystä

paistamiseen
voita nokare
rypsiöljyä loraus

Sekoita mausteet korppujauhoon ja kääntele kalafileet korppujauhoissa.
Kuumenna pannu melko kuumaksi ja anna voin sekä rypsiöljyn lämmetä.
Paista kalafilee kummaltakin puolelta pari minuuttia, jotta pinta saa väriä, mutta ei pala. Kampela kypsyy tosi nopeasti, joten älä paista liikaa, jotta kala jää sisältä meheväksi.

Salaatti
jäävuorisalaatti tai salaattisekoitusta pussista
tomaattia
kurkkua
thousand Island -kastiketta

Pilko salaattiaineet ja laita suoraan lautasille. Valuta vähän salaatinkastiketta päälle.

Laitan kala salaatin viereen sekä lohko sitruunaa. Lisukkeeksi sopii myös raejuusto - kuvassa pehmeä versio eli cottage-tyyppinen raejuusto.

Salaattiin voi lisätä kuivalla pannulla paahdettuja siemeniä, tuoreita yrttejä, avokadoa tai muita herkkuja, jotta siitä tulee ruokaisampi.

Tällä kertaa tein todella yksinkertaisen salaatin - kala oli pääosassa. Aterian kanssa tarjosin leipää, jota emme normaalisti syö, mutta perjantaiherkkuna myös pala pehmeää sämpylää ja lasi viiniä!

Hmmm... kyllä kuningaskampela perjantaipizzan voittaa!

Paistoin puolitoista kampelaa per annos - olisi mennyt kyllä kaksikin filettä kevyesti...

Ps. pahoittelen että laitoin lähes saman reseptin toistamiseen, huomasin postauksen jälkeen. Mutta tämä vain todistaa, että kala on hyvää!

Maaliskuun mökkikuulumiset

Tämä viikonloppu on ollut oikea lintubongausviikonloppu. Olemme nähneet ja kuulleet erilaisia lintuja koko viikonlopun ja laittaneet pikkulinnuille uusia pesiä.

Kaikki alkoi jo perjantaina, jolloin näimme kaksi haukkalajia vähän ajan sisään - merikotkan ja kalasääksen.

Merikotkia kuvailin viime kesänäkin ja niihin olemme jo "tottuneet", mutta kalasääksi oli ensimmäinen, jonka näin. Ei se mikään harvinaisuus ole, mutta ei ole aiemmin silmiin osunut.

Tässä kalasääksi kaartelee pienen järvemme yllä.

Kalasääksi

Vähän myöhemmin myös merikotka liiteli paikalle. Merikotkaa näimme myös lauantaina ja sunnuntaina. Sunnuntaina olimme aamiaisella kun huomasimme huomattavasti kotkaa pienemmän linnun hyökkäilevän kotkan suuntaan ja hätyyttävän sitä pois - luultavasti pesäpaikan läheisyydestä. Etäisyyttä oli niin paljon, etten tiedä mikä lintu merikotkaa pois ajoi - mahdollisesti varis tai lokki?

Merikotka

Su-aamun kaksintaistelu

Merikotka jatkoi liitelyä kun toinen lintu luovutti

Lauantaina paistoi aurinko tosi lämpimästi ja istuimme aamiaisen jälkeen terassilla ja katselimme sinitiaisen pesäntekopuuhia. Sinitiainen on ottanut kuusessa olevan pöntön kodikseen ja rakenteli siihen pesää. Se haki naavaa kuusesta tai läheisestä pihlajasta ja vei sitä pönttöön. Välillä se pyrähti sisään järjestelemään paikkoja ja sitten taas ulos ja etsimään pesätarvikkeita.

Viime vuonna kuvailin kuukautta myöhemmin eli huhtikuun loppupuolella kuinka sinitiainen rakensi pesäänsä - tänä vuonna pesintä on todella aikaisessa. Jo helmikuussa näin kuinka sinitiainen puuhasteli koivussa olevan pöntön kimpussa. Siitä kirjoitin helmikuun kirjoituksessa.

Kauniin värikäs pönttö, jonka rakensin kaksi vuotta sitten, on kärsinyt talvesta niin, että jo viime kerralla katsoin sen tarvitsevan korjausta. Kun viimeksi kuvasin sitä, niin katto näytti repsottavan. Lauantaina otimme pöntön alas ja katsoimme sen kuntoa. Pönttö oli kärsinyt todella. Sivuseinät olivat liikkuneet, katto repsotti ja pahinta oli, että sisällä näytti olevan hometta. Ei siis pidä rakentaa vanerista pönttöä linnuille, vaikka se olisi kuinka kaunis...

Pönttö sisältä

Ei siis muuta kuin kaupungille ja uutta pönttöä ostamaan. Viimevuotinen pönttökauppa oli lauantaisin kiinni, joten kesti hetken ennen kuin keksimme mennä puutarhamyymälään, josta sitten pönttöjä löytyikin ja erikokoisia. Yhden pöntön sijaan ostimme pienille asukeille kolme uutta pönttöä. Sunnuntaina onkin sitten pönttöjen ripustuspäivä. Tuskin oli ensimmäinen pönttö lähikoivussa kun sinne jo uusi asukas kävi tutustumassa. Kun vanha pönttö oli otettu alas niin sekä sinitiaiset että talitiaiset kävivät vanhan pöntön kiinnityskohdassa katselemassa ihan siihen malliin, että mihin asumus katosi. Tänään kun pöntöt olivat paikoillaan, niin vanhan pöntön kohtaan kiinnitetty uusi pönttö kiinnosti heti lintuja. Vaikka sanotaan että linnut eivät pesi uuteen pönttöön ensimmäisenä kesänä, niin luulen että tämä pönttö kelpaa heti.

Kotkien ja tiaisen lisäksi joutsenia on näkynyt kahta eri lajia - laulujoutsenia ja kyhmyjoutsenia. Koko viikonlopun ne ovat lennelleen edes takaisin järvellä. Välillä kuuluu kovaa tööttäystä ja linnut lentävät pareittain järven etelänpuolelta pohjoiseen ja sitten taas hetken päästä pohjoisesta etelään. Olen ryntäillyt monta kertaa kesken askareiden sisältä ulos katsomaan ketä tulee - laulujoutsenia vai kyhmyjoutsenia, mutta tööttäys on samanlaista. Kovaa meteliä linnut pitävät, olivat ne kumpaa lajia tahansa. Aamuyöstä neljän aikaankin heräsimme tööttäykseen kun linnut lensivät jompaan kumpaan suuntaan.

Laulujoutsenet

Ajattelin käydä kuvaamassa joutsenia Raippaluodon sillan kohdalla missä kesäisin niitä paljon näkee, mutta rannat olivat niin jäässä vielä, ettei joutsenia näkynyt. Mutta jää oli hassua. Se oli ikään kuin hajonnut pieniksi lautoiksi ja sitten jäätynyt uudelleen, niin että lauttojen välissä oli jäätynyttä vettä. Sitten tuuli oli työntänyt niitä kasaan ja lautat olivat nousseet pystyyn ja tehneet mukavan näköisen jääpeitteen sillan ympäristöön. Kävin kuvailemassa jäätä joutsenten sijaan.

Nyt lähdemme taas kohti etelään ja palaamme parin viikon päästä katsomaan miten kevät on edistynyt ja onko kaikki pöntöt jo asutettu.