sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Kahdeksas ja viimeinen paastopäivä

Paino -0,4 kg eilisestä ja -6 kg aloituksesta. (edelleen eri vaaka)

Päivän ateriat

aamu: 1 dl granaattiomenamehua + 1 rkl Molkosan heraa vissyyn sekoitettuna

välipala: Detox-teetä

lounas: ½ kasvisliemikuutio liotettuna noin 2,5 dl kuumaa vettä + noin 10 tippaa Cynara-uutetta veteen

välipala: Clipper hedelmätee (mustaviinimarja-mustikka)

illallinen: ½ kasvisliemikuutio liotettuna noin 2,5 dl kuumaa vettä + noin 10 tippaa Cynara-uutetta veteen + 1 rkl Molkosan heraa vissyyn sekoitettuna + 1 dl päärynä-rypäle-inkivääri-sitruunamehua

illalla: Detox-teetä

Paastoaminen on kokopäivä työtä. Vaikka vointi olisi hyvä ja tunnet itsesi pirteäksi ja reippaaksi, niin kuitenkin aivojen pohjalla kiertää koko hereillä oloajan tietoisuus siitä, että syöminen on kiellettyä. Minulle syömättömyys on periaatteessa helppoa, en tunne kieltäytyvänä mistään sellaisesta mitä en voisi maistella myöhemminkin, mutta näinkin pitkä ja totaalinen paasto kyllä laittaa itsekontrollin koville. Viimeiset pari päivää olen jo katsellut erilaisia reseptejä ja miettinyt miten lopettelen paaston. Se ei tule olemaan helppoa. Sanotaan, että paaston vaikein osa on hidas palauttelu eli paaston asiallinen lopettaminen. Totaalikieltäytyminen on sinänsä helppoa – ei vain anna itselleen mahdollisuutta ajatella, että on muitakin vaihtoehtoja. Mutta kun lähdetään palauttamaan, niin yhtäkkiä vaihtoehtoja onkin.

Paastosta palautumisen pitäisi kestää yhtä monta päivää kuin mitä on ollut paastolla eli minun pitäisi pitää vielä 8-9 päivää niukkaa ruokavaliota, jotta elimistöllä on aikaa herätellä ruuansulatus ja tottua kiinteään ravintoon. Juuri pitkä palautteluaika lannistaa ja saa ehkä hätäilemään liian nopeasti liian tukevan ruuan kimppuun. Samoin se, että alussa pitäisi ruoka-aineita lisätä todella vähän ja rajoitetusti, jotta ei saa vatsaongelmia, kun ruuansulatus ei ole vielä käynnissä. Toinen asia mikä hitaassa palauttelussa lannistaa on tietoisuus siitä, että nyt se on loppu ja nyt voi taas alkaa syömään. On tosi vaikea motivoida itseään hidastamaan ja pitkittämään normaaliruokaan palautumista, kun katselee kaikkia ruokamainoksia ja haaveilee pizzapalasta. Kolmas asia mikä haittaa itsekuria on nälkä, joka alkaa piinaamaan, kun vatsa saa ensimmäisiä hiilareita. Paaston ajan vesi ja ruoka-aikoihin ajoitetut mehut ovat pitäneet nälän poissa, mutta nyt kun elimistö saa hiilareita, alkaa oikeasti nälättää – ja silti pitäisi malttaa mieli. Luvassa on siis aika hankala ensi viikkoa. Ei auta muuta kuin vain tsempata itsensä jatkamaan.

Ensi viikolla tehdään alkuviikosta vihersmoothieta, raakaruokaa, pirtelöitä ja muuta helposti sulavaa. Loppuviikosta kuvaan tulevat sosekeitot ja ehkä salaatit. Vasta reilun viikon päästä lisätään kala tai kana ruokavalioon… Pitkä odotus alkaa huomisaamusta.

Tänään ei mitään erikoista raportoitavaa – päivä meni kuten muutkin paastopäivät. Olo on ihan hyvä, ei ole nälkä, mutta vähän huolettaa ensimmäiset ateriat huomenna ja ensi viikolla. Viimeinen päivä – eli tässä oli paasto tällä kertaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti